Kajakin käsittely tuulessa ja aallokossa, osa 1.

Kajakin käsittely kovassa aallokossa ja tuulessa on haastavaa. Tuuli on usein se hankala elementti. Varsinkin Suomen saaristossa, jossa saaret ja matalikot estävät aaltoja kasvamasta eli aalloista ei saa tuulensuojaa. Heti kun aallon korkeus on metrin luokkaa, alkaa tilanne helpottumaan, koska tuuli on pyörteistä, eikä iske kokoajan samalla voimalla.

Melomisessa erilaisiin tuulen suuntiin on omat haasteensa. Alempana kaaviokuva tilanteesta.

Melominen vastatuuleen on kaikkein helpointa. Aallot tulevat edestä, eikä tuuli varsinaisesti vaikuta kajakin kulkuun. Evä kannattaakin pitää ylhäällä tässä asennossa.

Sivutuuleen melominen voi kauhistuttaa kokematonta melojaa. Suoraan sivutuuleen melottaessa tilanne saadaan trimmattua evällä, laskemalla sitä sopivasti, keskimäärin puoleenväliin. Sivutuuleen melottaessa ei yleensä tarvitse tuentoja. Jatkuva melonta riittää ja tuki saadaan perusvedosta. Painopiste pidetään aavistuksen aaltojen puolella. Tässä tilanteessa voi alatuulen puoleisen jalan reiden nostaa kevyesti reisitukeen kiinni ja näin trimmata asento ja mieli mahdollisen murtuvan aallon varalle. Tämän kokenut meloja saattaa tehdä tiedostamattaan. Asennossa ollaan valmiina kallistamaan aaltoon päin ja ottamaan tukea melalla vedestä.

Myötätuuleen melominen on selkeästi kaikkein vaikein suunta tuulella ja aallokossa. Aallot ja osin tuulikin pyrkivät työntämään kajakin perää sivulle. Taitava meloja saa aalloista vauhti, mutta kokemattomalle tilanne voi olla hankala alkuun. Evä lasketaan kokonaan tässä tilanteessa. Artikkelissa surffauksesta on tekniikoita myötätuulessa melomiseen. Melaperäsimen linkittäminen osaksi perusvetoa toimii tilanteessa tehokkaasti, varsinkin jos pystyy ohjaamaan samalta puolelta kumpaankin suuntaan lapakulmaohjausta hyväksi käyttäen. Melaperäsin tulee olla leikkaava ja nopea, ettei vauhtia jarruteta kokoajan. Kallistamisen hallitseminen tilanteessa auttaa huomattavasti.